Muutama viikko sitten kyllästyimme katselemaan
vanhoja juhannusruusuja,
jotka olivat päässeet vuosikymmenien ajan
levittäytymään laajalle alueelle keskelle pihaa.
Niitä oli vaikea hoitaa ja pitää kurissa,
eivätkä ne olleet oikein kauniita mihinkään aikaan vuodesta.
Sitten sattui lapio käteen ja siitä se alkoi - taas.
Kaikki pois rinteestä melkein kymmenen metrin matkalta.
Yht'äkkiä meillä olikin paljon tilaa ruusuille,
jotka olivat odottaneet istutusta jo keväästä lähtien.
Samalla saimme muutaman neliön lisätilaa
rinteen yläpuolella olevalle Méditerranée-patiolle.
Metsittynyt rinne ei ollut kovin mieliä ylentävä näky. |
Lapio kouraan ja toimeksi! |
Kaikki pois! |
Juhannusruusujen tilalle lisää kivetystä luonnonkivistä. |
Rinteen yläpuolella oleva patio tuli paljon avarammaksi. Rinteeseen mahtui hyvin myös kiviset portaat. |
Viiniköynnösten kasvua ei millään pysty pitämään kurissa. |
Peruukkipensas, Tiger Eyes ja Gingko vastavalossa. |
Kahvipöytä viinirypäleiden alla. |
Sato valmiina korjattavaksi. |
Millä kasvuvyöhykkeellä sä asut, kun sul noin komee viini?
VastaaPoistaMä olen kanssa raivannut ruusuja. Oon tullut tulokseen. Ei enää ikinä omajuurisia ruusuja, kun ne ei pysy ruodussa.
Olipas mukava löytää blogisi, kuukkeloin jotain ruusua ja ajauduin tänne :) Ajan kanssa täytyy kahlata enemmäkin, nyt vilkaisin muutaman postauksen taaksepäin, ja löysin vaikka mitä mielenkiintoista - ja "tuolta toiselta puolelta" kuolaten ihastelin upeaa kuistianne...
VastaaPoista