Lumikunigattaret kukkivat Talvipuutarhassa

Käväistiin viime viikolla ohimennen katsomassa 

Helsingin kaupungin Talvipuutarhassa Lumikuningattaria, 

jotka kukkivat tosi upeasti parasta aikaa. 

Vielä huomenna  sunnuntaina 17.3.2019 paikalla on

orkideayhdistyksen väkeä opastamassa.

Talvipuutarhassa tulee aina niin nostalginen olo 

ja muistuu mieleen vuosituhannen vaihteessa eläkkeelle jäänyt Aini Tähtinen.

 Hän ehti olla kolme vuosikymmentä puutarhan hyvänä hengettärenä. 

Aini otti kaikki kävijät iloisesti vastaan 

ja kertoi kasvien taustoista

ja antoi hoito-ohjeita.

Välillä hän saattoi napsasta tuoksupelargoniasta oksan 

ja antaa sen pistokkaaksi.

Olemme käyneet vuosikymmenien aikana Talvipuutarhassa lukemattomia kertoja

lasten, lastenlasten, vanhempien ja isovanhempien kanssa.

Talvipuutarha on aivan mainio retkikohde myös kahvihetkelle.
Monta konserttiakin olemme siellä olleet kuuntelemssa.
Kerran vietimme siellä ystäviemme häitä. 

Saima Harmaja -seuran tilaisuus

Joskus 1970-luvulla

Talvipuutarhassa käydessä tulee mieleen vieläkin vanhemmat muistot. 

Kävimme siellä usein jo 1950-luvun alussa, kun asuimme Kotkankadulla Alppilassa. 

Tämä kuva on otettu Talvipuutarhan edustalla vuonna 1952. 

Ulkoiluasuiset herrasmiehet odottelevat iloisina, 

että siipat tulisivat jo lopulta ulos rehuja nuuhkimasta

 Faija vasemmalla, meikä kurkkii takana.

Talvipuutarhan läheltä on vaikea saada parkkipaikkaa, 

kun Stadikaa korjaavat etelämaalaiset raksamiehet ovat vallanneet autoillaan 

Kuolemankurvasta Simmikselle johtavan tien. 

Samaan aikaan meidän kanssa paikalle tuli lappuliisat. 

Vilkaisin muutaman virolaisen auton parkkikiekkoja. Olivat ihan ok. 

Silti kaikille (paitsi meille) oli ilmestynyt sakkolaput ikkunaan, kun palasimme. 

Liisat olivat kuvanneet renkaiden asennot. 

Ei riitä, että käy pyöräyttämässä uuden ajan kiekkoon.