Lammasta, pashaa ja mämmiä

Meillä on jo kauan sitten muodostunut perinteeksi nauttia pääsiäisenä

lammasta neljän sukupolven kesken.

Vuosikausia saimme sukulaispojalta luomulampaan viulun,

mutta viime aikoina olemme joutuneet tyytymään uusseelantilaiseen paistiin.

Siitäkin saa hyvää pääsiäisruokaa, kun tekee kunnon marinaadin.

Sihen kuuluu ainakin öljyä, kahvia, tuoretta roosmariinia,

meiramia, basilikaa, monenlaista pippuria, provencen yrttiä ja muitakin yrttejä

ja valkosipulia ja sitten vielä valkosipulia lisää.

Lampaanpaistin annetaa muhia marinaadissa pari päivää,

välillä käännetään kylkeä ja voidellaan maustelimellä.

Ennen uuniin menoa paisti saa vielä koko joukon valkosipulinkynsiä nahkaansa.

Tänäkin vuonna paisti onnistui todella hyvin.

Alkuruokana nautimme parsaa munakokkelikastikkeen kera.

Jälkiruokana pääsiäisenä on tietysti pasha kahvin kera.

Pashan teko on helppoa: sotketaan sekaisin voita, sokeria,

maitorahkaa, munankeltuaista, vaadotettua kermaa, vaniljasokeria,

sitruunamehua, rusinoita ja mantelirouhetta.

Annetaan seoksen valua kahvisuodattimessa yön yli.

Luuton lampaanpaisti muhii vahvassa maustemarinaadissa pari yötä.

Lautasellinen pääsiäispaistia.

Pashan koristelu on tärkeä nautinnollinen etuoikeus  joukon taiteellisimmalle henkilölle.

Tuhdin pääsiäisaterian jälkeen kävely Helsingin länsirannoilla tekee hyvää sielulle ja ruumiille.

Munkan rantsun laihoja poppeleita.

Seuriksen silta

Latu vie pimeään Espooseen.

Regatassa on joulu ainainen tai ainakin se kestää ända till påska.

Ja aina välillä on syytä hiljentyä mämmin ääreen.