Olemme vuosikausia pyydystäneet ampiaiset, kimalaiset
ja muut kärpästä suuremmat pörriäiset lasin ja pahvin avulla kuistin ikkunoista
ja päästäneet ne vapauteen liihottelemaan ja puutarhaan uurastamaan.
Niin tänäkin vuonna.
Mutta viime aikoina ampiaisia on pörrännyt kuistilla totuttua enemmän
niin paljon että aamukahviakaan eí voi rauhassa nauttia.
Syykin selvisi.
Kuistin ulkoseinässä olevan pienen reiän luona kävi vilkas trafiikki.
Mitta tuli täyteen.
Ryhdyimme pontevasti puolustamaan kotirintamamme rauhaa.
Jostain tuli loistava neronleimaus panna pesän suu tukkoon.
Se oli virhe.
Otukset hermostuivat ja pörräsivät entistä enemmän.
Kun ne eivät päässeet ulko-ovesta kotiinsa,
ne yrittivät kuistin sisäpuolelta.
Katto kuhisi vihollisista.
Yksi pääsi pistämään otsaan, mutta onneksi pahoja oireita ei tullut.
Siirryimme suoraan toimintaan.
Vastoin eettisiä arvojamme ostimme myrkkysuihketta.
Suitsutukset tehosivat.
Sielu on paatunut ja rukkaskäsi on litsannut
henkitoreissa olevia amppareita jo sadoittain.
Muutamien kymmenien maallinen siipeily on päättynyt
kantapään alle.
Näky oli kuin Raatteen tiellä.
Kuollut amppari paras amppari.
Rauha on palannut kuistille ja aamukahvi maistuu taas.
Olisiko jollain kokemusta amppareiden eliminoimisesta inhimillisemmin keinoin,
kysyy nimim. "luonnon sopusointua rakastava"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti