vuonna 1851 jalostama bourbonruusu (bourbonica).
Korkeus 150 cm. Tuoksu taivaallinen.
Tuoksun takia tämän alun perin hankimmekin.
Monet pitävät Odierin odoria kaikkein ihanimpana.
Kukkii heinäkuun alkupäivistä syyskuuhun.
Kukka on kaunis, hyvin kerrottu. Roosan ja tumman roosan väliltä.
Vähän vivahdusta liilaan.
Nimetty kuuluisan pariisilaistanssijattaren mukaan.
Toisten tietojen mukaan nimi on annettu
pariisilaisen puutarhurin James Odierin tyttären tai vaimon mukaan.
Ensimmäinen Odier ostettiin Ilmelän ikikesästä vuonna 2001.
Se kasvaa korkeana pensaana yksikseen.
Toinen hommattiin Annalasta keväällä 2004.
Se on pysynyt matalana muiden ruusujen seassa.
Samana vuonna myöhään syksyllä tarttui heräteostoksena mukaan
Humuspekasta komea Louisen taimi.
Se sai paikan ruusuportissa Fritz Nobisin seurana.
Köynnöksenä se on kasvanut yli parimetriseksi.
Kaikki yksilöt ovat menestyneet hyvin ja selvinneet pohjolan talvistakin urheasti.
Talvivaurioita on kyllä tullut, joten se kaipaa keväällä saksia,
mutta Odier nousee nopeasti aina uudelleen.
Louise Odierin kukan muoto on lähellä täydellistä. Halkaisija on 6-7 cm eli keskisuuri.
En ole huomannut, että kukat kärsisivät sateesta.
Odier on monikäyttöinen ruusu, kun se pärjää
yksikseen, ryhmissä, seinällä, telineissä, puissa jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti