Joulu on rauhoittumisen aikaa

 

Joulun valmistelut sujuivat hienosti loppuun asti.

Kaikki oli valmista ajallaan.

 

Jouluaattoa vietettiin neljän sukupolven voimin.

Illan suussa nautimme perinteisen ja monipuolisen jouluaterian.

Lipeäkalaa ei enemmistön toiveiden takia hankittu.

Kaikki muu asiaan kuuluva oli mukana.

Juomana tietysti omaa herkullista omppumehua.

 

Ilta kului paketteja availlessa.

Lahjapaketteja oli entiseen malliin,

vaikka yritystä vähentämiseen oli taas ollut ennen joulua.

Kaikki olivat tyytyväisiä.

 

Meidän perheemme jouluaattoon kuuluu myös

kynttilöiden sytyttäminen omaistemme haudoille.

Tänä vuonna lunta oli hautausmaalla paljon.

Valkoinen lumikate ja kynttilöiden liekit herkistävät tunnelmaa.

Kynttilät loistivat monilla haudoilla.

Menneiden sukupolvien muistolle varatuille paikoille

oli syntynyt todellinen valomeri.

 

Vietyämme suvun vanhimman kotiinsa palasimme

kotoisan joulupöydän ääreen jatkamaan herkkujen maistelua.

Sitten siirryimme itse asiaan, isojen palapelien pariin.

 

Meidän joulurituaalimme ovat syntyneet vähitellen vuosien saatossa.

Haluamme myös säilyttää ne.

 

Joulun pyhät ovat jo ohi,

mutta joulun tunnelma säilyy vielä ainakin vuodenvaihteen yli. 

Ja loppiaiseenkin asti.  Sitten alkaakin jo paluu arkeen.

Arkiset härkäviikot.

 

Särpimiä jonossa keittiön pöydällä. Kinkun nimi on Reiska.

Kynttilöitä menneiden sukupolvien muistolle Honkanummen hautausmaalla jouluyönä.

Meijjän lumiset portaat.

 

Kuistin koristelua.

 

Hiljainen joulupuu olohuoneen hämyssä.

Ikivanha koristeomenapuu.

Hylätystä varjostimesta tehty joulun valopallo.



Joulupäivänä satoi sankasti lunta.

 

Ikkunasta ei tahtonut nähdä pihan perukoille.

Illaksi selkeni ja yöllä kumotti melkein täysikuu

 

Perinteistä jouluaskartelua on meillä palapelien kokoaminen

Aina on aikaa välillä hyppelehtiä...