Juhannusyön pyöräretki

Meillä oli jo vuosia sitten tapana ajaa fillareilla Seurasaaren juhannusvalkeille

 ja jatkaa juhannusyön kierrosta stadin rantoja kierrellen.

Kun kapakat eivät saaneet olla yöllä auki ja junantuomat

olivat rynnineet kotikonnuilleen, stadi oli tosi rauhallinen paikka.

Mannerheimintietäkin saattoi ajella pyörillä rinnakkain

näkemättä ristin sielua.

Muutaman vuoden tauon jälkeen teimme taas saman 45 kilometrin lenkin.

Edelleen on rauhallista, mutta keskustan juomaloissa riittää porukkaa terasseilla.

Ja autojakin on paljon enemmän kuin ennen.

Ajoimme Helsingin pohjoisreunalta Vantaanjoen varsia pitkin

Humallahden kalliolle katsomaan Seurasaaren tulia.

Siellä nautimme maukkaat eväät

ja jatkoimme rantoja pitkin Ursulan kokkoa katsomaan.

Ursulan kokko oli taas upea,

eikä kukaan ollut ehtinyt polttaa sitä etukäteen, kuten toissavuonna.

Ursulassa raikui yhteislaulu haitarin säestyksellä.

Kotkan ruusua, Päivänsäde ja menninkäistä ja

Uralin pihlajaa hyräillen jatkoimme

Espan, Mantskun. Töölönlahden ja Keskuspuiston kautta kotiin,

jossa pääsimme juhannussaunaan jo ennen kahta.

Lepohetki Vantaanjoen rannalla

Juhannuskoivuja Pirkkolassa.

Haagan rhodopuistossa oli paras kukinta jo ohi, mutta silmänruokaa vielä riitti.

Pitkospuut johtavat rhodojen uumeniin

Meikun rosariossa mökinruusut kukkivat komeasti.

Näkymä Humallahden kalliolta Serasaareen

Yksi lämmittelykokoista roihuaa.

Morsiuspari tuikkasi pääkokon tuleen.

Kirkkovene matkalla pois kokolta.

Hietsussa nuoriso vietti omia bileitään - hillitysti.

Meripelastajilla riitti hommia. Horisontisssa näkyvät jo juhannuspäivän sadepilvet.

Ursulan upea kokko.

Runeberg lipuu ohi juhannuskoristuksineen.

Kokko alkaa jo hiipua.

Ursulasta kuulu haitarin soittoa ja laulua.

Kokon viime rippeet.

Klippanin luota avautuu huikea näky.

Tuomiokirkko yhden aikaan juhannusaamun ensisarastuksessa.