tiistai 8. tammikuuta 2013

Valoa pimeyteen!

 
Loppiaisen tienoilla saimme taas nauttia kaupungin valoista erikoisella tavalla.
Lux Helsinki -tapahtuma levittäytyi nyt entistä laajempana.
 
Aloitimme kierroksemme Stadionin tornin luota.
Jukka Huitilan Variant Spectrum 2 oli edellisen vuoden kaltainen,
mutta vähän monipuolisempi. 
 
 

 
 
Oopperan Amfissa ranskalaisen Philippe Morvanin Cosmogole 
on "huikea valo- ja ääni-installaatio,
jossa pallomainen keskus ja sitä ympäröivät 60 pallomaista planeettaa
ja muut yhteensä 1200 valonlähdettä luovat kosmologisen tunnelman".
Näin luvattiin ja lupaus piti paikkaansa.
 
 

 
 
 
Hesperian puistossa oli puiden oksilla lyhtyjä edellistä vuotta enemmän.
Laatu kyllä kärsi määrän kustannuksella.
Monet lyhdyt olivat aika mitättömiä.
  
 
 
Risuja
 
Farkut ja balleriinamekko
 
 
Geisha-karkkeja

 
Twinsen Ho oli loihtinut Hakasalmen huvilan ympärille
Little Spirits  -nimisen teoksen.
Hurjat värit ja puiden oksilla luikertevat led-valomadot sykähdyttivät pimeässä yössä.
 

 
 
Taustalla iki-ihana Kansallismuseo


Kansallismuseon kauniista valaistuksesta kannatti ottaa kuva ihan erikseen.
Vielä suurempi yllätys oli nähdä Finlandia-talon ja Kansallismuseon (kuvassa näkyvät taustalla valot) välisellä kalliolla kettu.
Kameran etsimessä näkyi vain kaksi valopilkkua. Räps! Ne olivat nämä.
 
 
Kiasman ja Musiikkitalon välisellä alueella oli monenlaisia valotinstallaatioita.
  
Baanan suulla oli Mika Haarasen yksinkertainen, mutta vaikuttava Kiven muisti -teos.

Kiasman seinälle kyhätyt valot olivat mitättömät, mutta Musiikkitalon seinustalle ne muodostivat mielenkiintoisia heijastuksia.

Kansalaistorin valot olivat kuin Turun moottoritieltä. Hehe. Sieltä ne olivatkin. Taidetta, siis...
Kustaan varjo ratsastaa kohti Forumia.



Kiasman edustalla saimme ihastella Tuliryhmä Etnan esitystä Kehrä,
jossa ideana oli tulen ja valon kohtaaminen.
Tulella leikkimistä seurasi innolla.



 
 
 
 
 
 
 
Mahtavan tuliesityksen jälkeen vaelsimme vielä Senaatintorille,
jossa pyöri non-stopina Casa Magica -parivaljakon esitys Emergence.
Tuomiokirkon julkisivulle projisoiduissa mystisen mytologisissa kuvissa meri ja taivas kohtaavat.
Taustalla kuuluu mielenkiintoinen äänimaailma.
 
 

 
  
 
Ja lopuksi tapulin ohi lipuu made, tai mikä lie kalaeläin. Huh!


Pimeän Senaatintorin laidalla kulki lux-ratikka.



Unionikadun päässä Tähtitorninmäellä loisti kohti taivaita laser-säde.
Ensimmäisestä risteyksestä oikealle saattoi ihailla vielä Espan sinisten joululedien loimotusta.

 
 
Vielä oli jäljellä tarpominen takaisin stadikan luokse pitkin Töölönlahden rantsua.






 Henkeäsalpaavan mielenkiintoinen elämys,
kuten Urkki aikoinaan muotoili kokemuksensa Wielickan suolakaivoksen vieraskirjaan
(nähty omin silmin).
 


 
 

3 kommenttia:

  1. Kiitos. Huikeita näkymiä näin ei paikalla olleelle! Hyvin kuvattu.

    VastaaPoista
  2. Olipas hyviä kuvia ja minäkin koin tuon valonäytelmän nyt sitten tässä jollakin tavalla!

    Olen muuten käynyt Wielickan suolakaivoksessa joskus nuorena ihan paikan päällä ja ihmettelin, että onko tämä tottakaan. On kuin olisin aivan eri maailmaan tullut.

    Paljon olen käynyt täällä sivustolla ruusuja ihailemassa. Ja mukava lukea nyt blogiakin.

    VastaaPoista
  3. Mekin kävimme Wielickassa jo joskus 1970-luvulla ja olimme aivan ällikällä siitä, mitä kaikkea suolasta on mahdollista veistellä. Kekkonen oli käynyt vähän ennen meitä ja kirjoittanut kommenttinsa vieraskirjaan. Sitä on ollut hyvä lainailla silloin tällöin siellä täällä.

    Meillä on kokemuksia Bulgariastakin, mutta vain metsätontun siivellä.
    Kiitos siitä!

    VastaaPoista