Stanwell Perpetual

 

Stanwell Perpetual on Lontoon läheltä Stanwellin ruusutarhasta
 ruusunjalostaja Leen vuonna 1838 löytämä spinosissimaruusu,
juhannusruusujen ryhmään kuuluva.

 Tuntematon syysdamaskonruusu (bifera) x Rosa pimpinellifolia.

 

Korkeus 150 (meillä yli pari metriä).

 

Tuoksu jumalainen – no, ainakin melkein.

Voimakkaasti kerrotut kookkaat kauniit kukat ovat aluksi vaaleanpunaisia,
mutta vaalenevat vanhetessaan.

Varret alkuvuosina rennot, mutta myöhemmin tanakat, inhottavan piikkiset.

 

Nimensä mukaisesti tämä ruusu kukkii heinäkuun alusta
pitkään syksyn pakkasiin asti.

 Ostettu vuonna 2003 Järvenpään pihapalvelusta Haarajoelta.

Toinen komea juurakko ostettiin vuonna 2005 Meikun rosariumin lopetushuutokaupasta,
mutta se osoittautuikin Linnanmäen kaunottareksi. Ei ollut takuutaimi.

Oksien päät saattavat vähän paleltua, mutta ruusu selviää hyvin talvesta.

Kaiken kaikkiaan yksi ehdottomista ruususuosikeistamme.

s

Alkusyksyn värejä

Keittokatoksen päälle kipuavassa villiviinissä on jo hehkuvan punaisia lehtiä.
Samettisumakki on vielä ihan vihreä, Zilgan lehdet haalistuvat, mutta eivät kukoista.

 

 

Syyskuu lähenee loppuaan ja ulkona alle viisi astetta. Hrrrr!

Jotkut kasvit alkavat jo muuttaa väriä.

Koreimmat värit ovat tällä hetkellä villiviineissä

 

Tässä muutamia kuvia tältä päivältä.

 

 

Juhannusruusuja aamuauringossa

Marjatantie-löytöruusu vasta aloittelee väri-ilotteluaan.

Ruukussa oleva mangolianvaahteran alku on lähinnä ruppanan näköinen.

Japaninvaahtera 'Emerald Lake'

Pation ruukkuja, mm.Tiger Eyes ja peruukkipensas (joka ei kyllä livenä ole sininen).

 

Tiger Eyes

Siperiankarhunvatukka

Grilli villiviinin peitossa

Talo villiviinin peitossa.

 

Säleikkövilliviini

 

Imukärhövilliviini

Sormivaleangervo

 

Koristeomenapuussa on paljon marjoja tänä vuonna.

 

Villiviini jouluvalojen seassa koristeomenapuun rungossa

Villiviinit kuistin ikkuna takana.

 

Sama illalla

Juhannusruusuille kyytiä

 

 

Muutama viikko sitten kyllästyimme katselemaan

vanhoja juhannusruusuja,

jotka olivat päässeet vuosikymmenien ajan

levittäytymään laajalle alueelle keskelle pihaa.

 

Niitä oli vaikea hoitaa ja pitää kurissa,

eivätkä ne olleet oikein kauniita mihinkään aikaan vuodesta.

 

Sitten sattui lapio käteen ja siitä se alkoi - taas.

Kaikki pois rinteestä melkein kymmenen metrin matkalta.

 

Yht'äkkiä meillä olikin paljon tilaa ruusuille,

jotka olivat odottaneet istutusta jo keväästä lähtien.

 

Samalla saimme muutaman neliön lisätilaa

rinteen yläpuolella olevalle Méditerranée-patiolle.

 

 

 

Metsittynyt rinne ei ollut kovin mieliä ylentävä näky.

Lapio kouraan ja toimeksi!

Kaikki pois!

Juhannusruusujen tilalle lisää kivetystä luonnonkivistä.

Rinteen yläpuolella oleva patio tuli paljon avarammaksi.
Rinteeseen mahtui hyvin myös kiviset portaat.

 

Viiniköynnösten kasvua ei millään pysty pitämään kurissa.

Peruukkipensas, Tiger Eyes ja Gingko vastavalossa.

Kahvipöytä viinirypäleiden alla.

 

Sato valmiina korjattavaksi.