Näytetään tekstit, joissa on tunniste lumme. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lumme. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Lumpeenkukkia koko kesän


Tämä kesä on ollut aivan mainio lumpeiden kukoistukselle.
Ensimmäiset kukat aukenivat ennen juhannusta
ja vielä elokuun puolessa välissä kukkia riittää.




Valkoiset lumpeet menevät aikaisin nukkumaan jo ennen hämärää.








Lammen reunamille on kertynyt monenlaisia kasveja, mm. rentukoita, saniaisia ja mesimarjoja...


... ruohosipulia ...

ja iiriksiä

Suihkun solina kuuluu lammikosta rauhoittavana


Lammen pinnalla kelluu ja leviää useita pintakasveja, esim. vesihyasintteja






Sudenkorennot parveilevat lammen yllä pitkin päivää.





Uusia kukkia ilmestyy runsaasti vielä elokuussa.





Lisää lummelammikosta:

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Lummelammen lumoa


Ensimmäiset lumpeet aukenivat pihalammessamme taas juhannuksen tienoilla.
Siitä lähtien olemme saaneet nauttia yhä uusien ja uusien kukkien
ilmestymisestä lammen pintaan
suureksi kasaksi kasvaneen lehtipehkon kätköistä.
Ja kukinta jatkuu yhä täysillä pitkälle syksyyn.

 

Lammen vanhin lumme on valkoinen luonnonlumme,
jonka saimme mummin kesäpaikan rannasta.

Samalla tuli mukana liuta ruutanoita,
jotka elelivät ja lisääntyivät muutaman vuoden lammikossamme.
Ne pärjäsivät siellä talvetkin viinahorroksensa turvin.



Ruutanoiden jälkeen pidimme lammikossa kymmenisen vuotta kultakaloja.
Niiden kanssa oli vaikeuksia, kun ne piti saada pyydystetyksi talveksi akvaarion lämpöön.

Yksi kultakalana ostetuista osoittautui karpiksi
ja se kasvoi valtavaksi vonkaleeksi.
Syksyllä piti päättää päättää, upotetaanko se akvaarioon
pyrstö itään vai länteen päin. No, melkein.

Nyt lammen ovat asuttaneet sammakot, jotka ovat isoja ja niitä on paljon.
Kevätöiden kurnutusta ei voi nauramatta kuunnella.


Lammikon kaunein ja suurin kasvi on punakukkainen lumme.
Se on ostettu pikkuruisena taimena noin 15 vuotta sitten rautakaupasta.
Lisäksi tummanpunainen ja keltainen tuntematon laji
on pärjännyt hyvin lammikossamme talvet ja kesät.





Ulpukoita, osmankäämejä, liljoja, rantakukkia ja luonnonheiniä
on myös kertynyt lammen rannoille.



 
Kun muutimme tänne 36 vuotta sitten, lammikon paikalla oli kuoppa,
jota edelliset eläjät olivat käyttäneet kaatopaikkana.
Tontilla on ollut sata vuotta sitten hiekkakuoppa
ja vanhat naapurit kertoivat, että paikalla oli luonnonlampi ankkoineen.
Silloin pohjavesi oli nykyistä korkeammalla.

Nyt lammikon pohjalla on butyylimatto, joka on kestänyt hyvin vuosikymmeniä.
Vesi lammikkoon tulee omasta kaivosta
ja lammikosta otamme kasteluveden puutarhaan.
Uppopumppu pumppaa lammikon pohjasta metrin syvyydestä
aika ajoin vettä puroon, jossa vesi hapettuu.


Lammesta voi nauttia myös muina aikoina kuin kesällä.
Muutamana talvena olemme jäädyttäneet sen pinnan luistinradaksi. 
  





Iltaisin lammen rannalle syttyvät lamput.



Lammikko on ihana!
Ilman sitä pihamme olisi kuin pilvinen päivä.