Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Tulihan se kevät sittenkin



Talvi jatkui masentavan pitkälle kevääseen.
Aivan viime päivinä olemme lopulta saaneet nauttia auringosta.
Täällä etelärannikolla lumi on sulanut melkein kokonaan.
Hangen ja jään alta nostavat päitään monet vanhat tutut kasvit.
Pihasaunassa talvehtineet kasvit olivat taas liian lämpimässä.
Japaninvaahterat ovat jo täynnä lehtiä.
Pahimpien yöpakkasten mentyä roudasimme saunaeläjät lasikuistille,
jossa ne ovat virkistyneet entisestään.
Pihalla on päässyt jo jonkin verran rapsuttelemaan.
Työtä riittää vielä pitkälle - varmaan yhtä soittoa marraskuuhun asti.
Se on sitten kevät!


Pihakalusto jäi syksyllä korjaamatta suojaan

Viikko sitten pihalammikko tulvi, mutta nyt vesi on jo imeytynyt hiekkaan sen ympärillä

Lumikelloja on saanut ihailla jo pari viikkoa

Hangen alta ilmestyi kukkiva jouluruusu

Keijunkukat eivät ole talvesta moksiskaan. Niitä olemme hankkineet paljon pitkin pihaa
 
Heinistä ei vielä oikein tiedä, muutamia lukuunottamatta.

Käytävän reunustan sorvalit ovat tainneet jo etabloitua


Vihreältä näyttää

Pukseissa ei näy talvivahinkoja. Pitäisi kai suojat auringolta. Ei vanha viitti.

Yksi heucheroista

   
Bambukin näyttää vielä hyvältä

Haukka was here. Lähti lentoon variksenruho kynsissään. Palasi tunnin kuluttua hakemaan uutta raatoa.


Sinivuokot ovat ilmestyneet aivan viime päivinä
 
Porsliinihyasintit ja scillat aukeavat lämpimällä seinustalla

Ensimmäiset krookukset

Palloesikoiden nuppuja

Puksipallot voivat hyvin


Peikonpähkinä

Afrodite nurkkauksessa

Orvokkeja on voinut istuttaa jo oven pieleen ulos




tiistai 20. kesäkuuta 2017

Pari kesäpäivää



Ennen oli kevät, kesä, syksy ja talvi.
Nyt säät heittelevät miten sattuu.
Alkukeväästä näytti siltä, että leudon talven jälkeen
tulee aikainen kevät. Mitä vielä!
Kylmät säät jatkuivat ja jatkuivat kesäkuuhun saakka.
Kasvit ovat parisen viikkoa myöhässä.

Välillä oli pari aurinkoista päivää,
mutta sitten taas tuli pohjoisesta kylmää.
Viime viikolla ja viikonloppuna saimme nauttia aurinkoisista ilmoista,
mutta nyt taas keskikesän juhlan kynnyksellä
raaka pohjoistuuli ja rankat sateet saavat ilman tuntumaan syksyiseltä.
Lämpötila nousee niukin naukin yli kymmenen asteen.

Ehdin viime viikonvaihteessa kierrellä pihalla
ja napsia kesäisiä näkymiä sieltä täältä.
Olikohan se kesä jo siinä?
Ei kai sentään.




Saimme 40 vuotta sitten tänne muuttaessamme sukulaisilta köyhäinapuna kasveja, joista emme tienneet mitään.
Tämän alueen keskelle istutimme japanintatarin. No sehän tunnetusti valtasi lähitienoon.
Nyt sen valtavat juuret on kaivettu pois ja istutettu tilalle muuta.
Kyllähän niitä skotteja tulee sieltä täältä vielä kauan, mutta taistelu jatkuu... 


 
Saunassa talvehtineet viikuna, oliivi, kiivi, wisteria, vaivero ja muutama japaninvaahtera, mm. 'Aureum'.


Viiniköynnöspergolan alla korituolissa ilta-auringossa



Giverny-käytävä edellisvuosien malliin.

Sama toisesta päästä

Tänä vuonna kultasade kukkii taas runsaasti lammen rannalla

Lemmikit peittävät yhä kasvimaan. Kylvöt ovat myöhässä.


Kunnon kanttaus on puoli ruokaa





Lemmikit vaihtuvat vähitellen laukkoihin


Vasemmalla valkoinen horsmapehko


Tomaatteja ja viinejä kasvarissa. Ikkunatkin ovat jotakuinkin ehjiä.


Ruukuttamo, jonka joku joskus varmaan siivoaa. Kesävesi tulee lammesta.


Kompostin puolikkaasta tuli varmaan 30 kottarikuormaa hyvää kompostimultaa.
Uusi kasa alkoi lämmetä heti.





Häntäinen rotta suloisena oksallaan hetken rauhassa räkättien jahtaamiselta.


Rhodot ovat kukkineet tänä vuonna paremmiin kuin koskaan.
Niin Haagassakin. Ehkä tykkäsivät kylmästä keväästä.



Syksyllä, talvella, keväällä ja vielä toukokuussa rankasti leikatut viiniköynnökset voivat nyt tosi hyvin.
Vuosivat aikansa, mutta ei siitä haittaa ole.
  
Satoa näyttää tulevan kiitettävästi.

Viinipergola saunan katolta nähtynä


Nyt juuri on Olympia-unikkojen aika
   
Madame Lemoine antoi odottaa melkein vuosikymmenen ennen kuin alkoi kukkia kunnolla.

Hongiston taimistolta hankittu Timo Saarimaan Anoppi-lehtikuusi on pärjännyt hyvin pari talvea.

Lewisian sanotaan pärjäävän huonossa maassa. Ilmankos...
  
Siperiankarhunvatukan nupuilla (ja piikeillä) ei tunnu olevan mitään rajaa.

Ensimmäinen ruusu, joka tänä vuonna pääsi täyteen kukintaa oli Glory of Edzell, spinosissima.
Ruusukesästä tulee hyvä, sillä melkein kaikki ruusut ehdittiin leikata Jorma Koskisen uusien oppien mukaisesti.
Nuppuja on paljon ja tiheässä.


Iltateen aika kuistilla

* * *

Viime viikolla parina päivänä puutarhamme näytti tältä: