perjantai 17. kesäkuuta 2016

Ennen sateita




Tänä omituisena keväänä on ollut vuoroin hellettä ja vuoroin kylmää.
Vai ovatko omituiset säät jo nykyisin normaali olotila?
Vettä ei ole saatu puoleentoista kuukauteen juuri ollenkaan.
Kunnes eilen taivas repesi.
Rankkaa sadetta riitti koko päiväksi ja sade jatkuu yhä.
Tontillemme on satanut jo reilusti yli 10 kuutiota vettä,
siis puolitoista tuhatta sangollista.
Eipä tarvitse vähään aikaan vedellä kasteluletkuja pihamaalla.

Tässä on muutamia kuvia sieltä täältä ennen sateiden alkua.


Ryytimaa ja kasvihuone

Hyötymaan kunnostusta ja siementen kylvämistä.

Laajensimme potagerin aluetta raivaamalla vuohenputkilta lisää tilaa.


Komposti on täyttynyt jo yli äyräittensä.

Kasvarin tomaatin ovat hyvässä kasvussa


Suolaviiniheinä, oreganot ja mintut ovat talvehtineet hyvin


Hommia ei malta heittää kesken vielä hämärän tullenkaan.




Ruusut eivät sittenkään kärsineet kovin pahasti.
Paitsi köynnösruusut, jotka eivät tänä vuonna kuki juuri ollenkaan.
Melkein kaikki ovat lähteneet uuteen kasvuun.



Juhannusmorsian

Kaariportissa Tornedal ja Iitin tiltu

Linnanmäen kaunotar lopettelee kukintaansa.

Ainola on kiivennyt korkealle kuivaustelineen yläpuolelle.

Zwerg, koko kesän runsas kukkija

Louise Bugnetin nuppuja. Ensimmäiset kukat ovat jo kuihtuneet.

Paimio kasvaa korkealla kaariportin laella.

Juhannusruusu kukkii ennen juhannusta

Vatasen Matti - isoäidin isän kotipihalta otettu juhannusruusun juurivesa.
Ruusu kasvoi siellä jo viime vuosisadan alkuvuosina.

Lykkefund nousee taas tuhkasta ja aloittaa uuden elämän.

Geranium

Valkoisia kurjenmiekkoja

Iiriksiä vintage-lampum alla. Ostimme lampun rautakaupasta 40 vuotta sitten.

Luzula nivea
 
Bondepioni ja kumppanit

Laukat ovat ihania
 
Niitä pitää olla joka puolella ja paljon

Illakko
 
Viimevuotisia oreganoja ja kortteita

Jasminit alkoivat juuri tuoksua

Akileijoja ja lemmikkejä


Ei hajuakaan, mitä tämä on tullut meille. Pieni ja herkkä.

Siperiankarhunvatukat kukkivat runsaasti. Sato on varma.

Vanha lumme heräilee ruohosipulin takaa.

Rakastaa, ei rakasta, rakastaa... no tietysti. Ja paljon.


Viiniköynnösten leikkaus jäi kevääseen.
Vuotivat vähän, mutta lähtivät kaikki rehevään kasvuun.



Kukinta on runsasta



Pörriäisillä riittää puuhaa.


 Ja sitten tulivat ne sateet.
Ukkosnauha lipui Suomenlahden yli juuri meitä kohti.




 

Meillä täällä hiekkakuopassa ei vesi juuri jää seisomaan,
mutta nyt kesti hetken, ennenkuin se pääsi imeytmään maan uumeniin

Mittari täyttyi päivän mittaan

Isoäiti Alma tapasi sanoa, että satteen jälkeen tulloo aina pouta
ja ku tännää sattaa ja huomenna sattaa ni siithä tulloo jo kaks sattaa.